Jääkukka

Syytön olin minä,
sen kuudan-yö seuloi,
syyttömämpi sinä,
sen tähti-neiet neuloi.

Katuisinko sitä? -
Sydämeni härmää.
Mitä itket, mitä? -
Jääkukan särmää.

-Eino Leino-

Aamusumu

Elokuun aamu ja sumua sen verran
että taivas lähtee rannasta.
Ilma on persikanpehmeä
ja suu maistaa kaikki värit,
pois menevän kesän tuoksu on lehdillä,
ruohon vihreä luopunut.
Olet huikean onnellinen
etkä välitä onko se elämän
vai kuoleman himoa. – Helena Anhava –

Sieniä

Olet se mikä olet … silloin kun tiedät ettei kukaan katsele.

Ikkuna

Koskaan ei ole liian aikaista
tarttua hetkeen ja ihmisen käteen
avata ikkuna, nuuhkia sumua,
kuunnella tuulta
antaa auringonläikän hiipiä lattialle.
-Satu Hassi-

Hyljätyn ikkunan syksy

Olen yksin
pienessä, pimeässä huoneessa,
aivan hukassa.

Ikkunasta näkyy
suuri puu.
Siitä putoaa kaksi lehteä.

Lehdet tulevat
ikkunaa kohti,
hipaisten vain hetken,
tarrautuen siihen.

Syksyn viima,
vie mukanaan lehdet, hävittäen ne
äärettömyyteen.

Syyskuvia

Syksy, ole tervetullut
nyt koivut keltakultaa
loistaa auringossa,
pihlajat on pelkkää purppuraa
ja vaahterassa
ruskalehdet vilkuttaa.
Ruusupensas kantaa kypsää
marjahedelmää.
Oi syksy, vielä pitkään meitä
viihdyttämään jää.

-Runokirja Villiruusut: -Anja Kaipiainen-

Syksyllä

Nyt on syksy, ja kultaiset linnut

lentävät kaikki kotiin sinisen veden yli;

rannalla istuen tuijotan syksyn koruja,

ja hyvästely humisee puissa.

Hyvästely on suuri, ero edessä,

mutta jälleennäkeminen on varma.

Siksi on uni kevyt, kun nukahdan, käsi pään alla.

Tunnen erään äidin hengityksen silmilläni

ja erään äidin suun sydäntäni vasten:

nuku ja uinu, lapseni, sillä aurinko on poissa —

      Edith Södergran (suom. Uuno Kailas)