Elokuun ilta

Elokuun hämyinen ilta
Veteen heijastuu kuutamosilta

On lämmintä, hiljaista
Tunnen, kesä taakse jää,
jo syksyn merkit häämöttää

Järven rannalla kypsyvä viljapelto
tähkät täyteen mittaan kasvaneena
Kauniina kuutamossa häilyy
kypsyvän viljan sävy

Minä varpaita vedessä uitan,
kesän menneen hetket muistan
Ne jonnekin mieleeni laitan,
kukan kesäisen muistoksi taitan

Jo häipyy kuu pilven taa
alkaa rannalla istujaa nukuttaa

Vielä hetken kuuntelen elokuun iltaa
ja olen vahva syksyn kohtaamaan

Aamusumu

Elokuun aamu ja sumua sen verran
että taivas lähtee rannasta.
Ilma on persikanpehmeä
ja suu maistaa kaikki värit,
pois menevän kesän tuoksu on lehdillä,
ruohon vihreä luopunut.
Olet huikean onnellinen
etkä välitä onko se elämän
vai kuoleman himoa. – Helena Anhava –