Hevonen

Missä voi ihminen tässä suuressa maailmassa löytää
jaloutta ilman ylpeyttä, ystävyyttä ilman kateutta tai
kauneutta ilman turhamaisuutta? Siinä missä lihakset
kruunaavat kauneuden ja säyseys hallitsee voimaa.
Hevonen palvelee ilman nöyristelyä, se taistelee ilman
vihamielisyyttä. Ei ole mitään yhtä voimakasta, mitään
vähemmän väkivaltaista, ei ole mitään yhtä valpasta,
mitään kärsivällisempää kuin hevonen.

(Ronald Duncan "To the Horse")

Elokuun ilta

Elokuun hämyinen ilta
Veteen heijastuu kuutamosilta

On lämmintä, hiljaista
Tunnen, kesä taakse jää,
jo syksyn merkit häämöttää

Järven rannalla kypsyvä viljapelto
tähkät täyteen mittaan kasvaneena
Kauniina kuutamossa häilyy
kypsyvän viljan sävy

Minä varpaita vedessä uitan,
kesän menneen hetket muistan
Ne jonnekin mieleeni laitan,
kukan kesäisen muistoksi taitan

Jo häipyy kuu pilven taa
alkaa rannalla istujaa nukuttaa

Vielä hetken kuuntelen elokuun iltaa
ja olen vahva syksyn kohtaamaan

Maalaiselämää

Katson maalaismaisemaa ja ymmärrän,
Kuinka onnellinen voikaan olla hän,
Joka täällä vaan saa aina asustaa.
Maalaismaisemaa en saata unohtaa.