Sammalmetsä

 

Tänään otan reppuni
suunnistan takaisin metsään
löydän tuon sammalentuoksun

otan pienen palasen
kätken sen taskuihin
laitan reppuun
tuon kotiini
että minulla olisi jotain
mistä pitää kiinni
kun tarvitsen tosiystävää
sellaista joka tunnistaa minut
todellisen luontoni
todellisen sisimpäni
joka antaa minun olla
se joka olen.

Nyt on syksy

Nyt on syksy, 

ja kultaiset linnut lentävät kaikki 

kotiin sinisen veden yli; 

rannalla istuen tuijotan syksyn koruja, 

ja hyvästely humisee puissa. 

Hyvästely on suuri, 

ero edessä, 

mutta jälleennäkeminen on varma. 

Siksi on uni kevyt, 

kun nukahdan, 

käsi pään alla. 

Tunnen erään äidin hengityksen silmilläni

ja erään äidin suun sydäntäni vasten:

 nuku ja uinu, 

lapseni, 

sillä aurinko on poissa 

- Edith Södergran -