Helmikuinen ilta

Jokaisen talven sydämessä

väreilee kevät ja jokaisen

yön hunnun takana

hymyile päivänkoitto.

Kosken kuohut

Kosken kuohujen kohinassa
löydän uuden musiikin,
erilaisen sävelen.

Pidän itselläni,
soitan usein
sydämessäni.

Aamun taideteokset

Ajattelin ennen,
tänään on toisin,
tänään en ajattele.

Olen, elän,
nautin siitä mitä teen,
oli se mitä tahansa.

Se on minua,
minun elämääni,
niitä jälkiä,
joita minä haluan
jättää tähän maailmaan,
tähän kuvaan, maalaukseen,
minun taideteokseeni.

Sunset-drink

Rakkaus on kuin drinkki,
kahden aineen mixi;
Erottuvat toisistaan
omina kauniina kerroksinaan.
Alta löytyy punainen:
auringon hohto viimeinen.
Päältään sen sininen:
hyvästien jättö suloinen.
Pillin pyöräytys,
tunteiden sekoitus:
Sulautuvat värit toisiinsa
ollen nyt yhtä vihreänä,
eikä enää erottavaa janaa--
Mikään ei peitä rakkauden sanaa.

Luminen ilta

Oli lempeä yö juuri joulun alla,
kun satoi lunta
ja sitä oli kaikkialla.
Se pyrysi kaduilla, taivahalla.
Se vaimensi hämyn
ja helinät sanan.
Se hidasti askeleet kiiruhtajain.
Oli tulossa valkea, lempeä joulu.

Talven tuntu

Leijailkaa lumikiteet taivaalta!
Peittäkää maa valkoiseen vaippaan.
Verhotkaa pimeys puhtaalla lumella.
Tehkää puihin pitsihunnut,
sammalmättäille valkeat kummut!
Leijailkaa valaisemaan maa,
tuokaa mukananne talven tuntu
sydämiimme valoisuus,
mieliimme kirkkaus:
Kaamosaika katoaa;
päivä yön voittaa!
Leijailkaa valkoiset lumikiteet!
Valaiskaa maa.
Runo: Siru

Sammalmetsä

 

Tänään otan reppuni
suunnistan takaisin metsään
löydän tuon sammalentuoksun

otan pienen palasen
kätken sen taskuihin
laitan reppuun
tuon kotiini
että minulla olisi jotain
mistä pitää kiinni
kun tarvitsen tosiystävää
sellaista joka tunnistaa minut
todellisen luontoni
todellisen sisimpäni
joka antaa minun olla
se joka olen.