Luminen ilta

Oli lempeä yö juuri joulun alla,
kun satoi lunta
ja sitä oli kaikkialla.
Se pyrysi kaduilla, taivahalla.
Se vaimensi hämyn
ja helinät sanan.
Se hidasti askeleet kiiruhtajain.
Oli tulossa valkea, lempeä joulu.

Talven tuntu

Leijailkaa lumikiteet taivaalta!
Peittäkää maa valkoiseen vaippaan.
Verhotkaa pimeys puhtaalla lumella.
Tehkää puihin pitsihunnut,
sammalmättäille valkeat kummut!
Leijailkaa valaisemaan maa,
tuokaa mukananne talven tuntu
sydämiimme valoisuus,
mieliimme kirkkaus:
Kaamosaika katoaa;
päivä yön voittaa!
Leijailkaa valkoiset lumikiteet!
Valaiskaa maa.
Runo: Siru

Tulipunainen taivas

Nauraessani pimeään yöhön  otan käteeni palavan soihdun, sytytän sillä kuun ja auringon liekkeihin tulenpunaisiin,  niin että kaikilla olisi lämmin ja hyvä olla tänään.

 -runotalo-

Kevään pisarat

Iloisia pieniä pisaroita  sataa ylleni taivaasta
Pisarat nauravat ympärilläni nauran niiden kanssa olemme samaa perhettä
Tahdon ottaa pisarat mukaani kantaa selässäni  hiuksissani jokaisella solullani hengittää  pisaroiden elinvoiman ilonaurun ja raikkauden
Olen pisara meressä ihmismeressä kuka tahansa meistä voi hymyillessään ilonauraa energiaansa ympärilleen

 -runotalo-

Pisarat

Alkukotiin avaraan
kaikki kerran kutsutaan.

Muutamille juottavat
nyt jo valtajumalat

pienen kastepisaran,
tuskallisen, ihanan,

johon hiljaa liukenet
– tahtonetpa taikka et –

jonka kylkiin kuvastuu
taivas, maa ja kaikki muu.

Pieneen, pieneen pisaraan
maailmat saa mahtumaan.

-Aaro Hellaakoski-