Syys-aamu

 Pitkät, hallavat hopeahunnut
päällä pellon päilyy,
päällä keltaisen maan ja metsän,
puiden oksilla häilyy.

 Tuosta tiedän, on päivä noussut;
nostan itseniki,
istun hiljaa ikävöiden
ikkunata liki.

 Näen ma maantien, maan ja metsän,
punaisen virstapylvään,
näen ma pitkät piilipuut
ja aamunkoiton ylvään.

 Näen ma eloni ees ja taaksi –
ah, mua värisyttää!
Tuska onnesta ollehesta
sydäntä sykerryttää.

 Ah, te hallavat hopeahunnut,
tulkaa povelleni,
ettei hyljätyn lemmen muistot
hiipis ovelleni;

ettei huutohon yksinäisen
varjot yksin vastais,
ettei poloisen pään-alaista
kyynel kylmä kastais.

Eino Leino

Syksyn viimeiset kukat

Syksyn päivät ovat läpikuultavia
ja metsän kultaa vasten maalattuja…
Syksyn päivät hymyilevät koko maailmalle.
Niin ihanaa uinahtaa vailla toiveita,
kylläisenä kukista ja väsyneenä vehreyteen,
viinin punainen seppele pieluksella…
Syksyn päivä ei kaipaa enää mitään,
sen sormet ovat järkkymättömän viileät,
unissaan se näkee miten kaikkialle
sataa loputtomiin valkoisia hiutaleita…

(Edith Södergran)

Unikot

Yöllä on varmaan joku jumala

kulkenut puutarhassani:

kaikki unikot ovat auenneet.

Tuskin uskallan astua ulos,

pelkään palavani pienissä liekeissä.

Linnunlaulun huumaava helinä

kuin salaisen suihkulähteen pisarat

putoaa helmeillen ylitseni.

Oi aavikon tuuli,

vie kauas minun itkevä ja naurava sydämeni!

Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha

Hehkulamppu

Maailma on musta, pimeä,
mutta voin tuoda siihen valoa
ja valaista koko maapallon
yhdellä henkäyksellä.

Suuri maailma edessä

Melkein meidän pihasta alkaa suuri maailma: Metsä pilven korkuinen, lampi meren laajuinen. Pihapolku koivikossa pian häipyy kadoksiin. Kaarnavene lammikossa kelluu näkymättömiin. Outo suuri maailma on heti portin takana.

Iltahämärä

Kauniissa iltahämärässä
kuljen polkuni päähän
seisahdan siihen
olen hiljaa ikuisuuden.

Kaunis laulu kuuluu
jostain hyvin kaukaa
en anna sen häiritä minua
vaan annan sen soljua lävitseni
kuin meren aallot kuin sydämeni lyönnit
pian olen osa tuota kaunista laulua.

Tunnistan laulun ja sävelen
se on tuttu lapsuudesta
sydämeni laulu.

Kissa

"Kissa,
kissa yksin
ilmaantui valmiina
ja ylpeänä.
Se oli heti syntyjään täydellinen,     kulki yksin, luotti itseensä ja tiesi mitä tahtoi."                                                                                    Pablo Neurdan runosta Oodi Kissalle.