Unikot

Yöllä on varmaan joku jumala

kulkenut puutarhassani:

kaikki unikot ovat auenneet.

Tuskin uskallan astua ulos,

pelkään palavani pienissä liekeissä.

Linnunlaulun huumaava helinä

kuin salaisen suihkulähteen pisarat

putoaa helmeillen ylitseni.

Oi aavikon tuuli,

vie kauas minun itkevä ja naurava sydämeni!

Vala, Katri 1924: Kaukainen puutarha

Nuotio

Nuotio edessä, lämmittää
hehku poskia kuumottaa.
Savua silmissä, kirvelee.

Pimeä yö kätkee syleilyynsä
pienen ihmisen.
Kohotan katseen
ääretön valtava taivas täynnä tähtiä.

Katselen, lumoudun.

Mitähän tuolla kaukana on.

Metsä huokaa hiljaa.
Puut huojuvat tuulessa.
Lehdet kahisevat.

Tervaskanto tuoksuaan levittää.