Auringonlasku

Eräänä lauantaina mietin moneen otteeseen,
mitä uutta minulle oli tapahtunut ja

mitä se merkitsi. Illalla aurinko laski
ikkunani edessä olevan puistikon
koivujen taakse. Samaa aurinkoa
katsoin ystäväni ikkunasta perjantai-
iltana, kun se painui mailleen viereisen
lahden taakse. Aivan kuten ei ole kahta
samanlaista ihmistä, ei ole kahta
samanlaista auringonlaskua. Uusi
ihminen ja uusi auringonlasku ovat
aina yhtä ihmeellisiä ja ainutkertaisia.
Kuten aurinko edelleen laskee joka
ilta hieman enemmän oikealle,
siirryin minäkin sinä perjantai-iltana
ajatuksissani ystäväni seurassa johonkin
uuteen. Seuraavana iltana istuin ikkunani
ääressä aurinko seuranani, kirjoitin
runoa ja ajattelin edellisen illan tapahtumia..
Timo Brunila