sunnuntai 20. toukokuuta 2018
Keväinen metsä
Tie niin kaunis,
kätkössä,
yrittää kulkea sen näköisenä kun ei mikään.
Ikiaikaiset koivut,
painumat, polveilut, mutkat.
On kuin hymniä soitettaisiin.
Tätä en näytä kenellekään,
tämän pidän itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti