Kentillä kasteisilla
hämärä käy yli maan.
Valkea niittyvilla
vielä on valveillaan
katsoen kummissansa
kuinka rukoukseen
kaikkien kukkien kansa
kumartui hiljaiseen.
Kuusen latvasta ääni
pienoisen huilun soi.
Minäkin kumarran pääni.
Minunkin sisällä soi
-Aaro Hellaakoski-
Voi miten kaunista. Olet tosi taitava, Kristiina. Kuvissasi silmä lepää ja mieli matkaa kauas jonnekkin.
VastaaPoistaKiitos Kaija! On ihana saada palautetta ja etenkin noin kauniita sanoja.
PoistaHei Kristiina. Minä pidän runoista ja aivan ertyisesti Aaro Hellaakosken runoista. Tuossa jutussa kuvat ja runo sopivat saumattomasti yhteen. Kuljin mielessäni "kentillä kasteisilla..."
PoistaPidän kaikista kuvistasi, mutta tämä kolahti erityisesti.
Kiitos Kaija ! Yritän aina etsiä kuvaa sopivan runon.Ei ole helppoa mutta aina jonkinlainen runo löytyy.Nyt voin hyvillä mielin käydä unten maille .Uusi kuvasarjakin on valmis jos vaan ehdin huomenissa laitella.
Poista